maanantai 30. maaliskuuta 2009







Aurinkoisempaa kevättä en muista. Se johtunee siitä, että tämä on ensimmäinen oikea kevääni moneen moneen vuoteen. Olen nauttinut lahtelaisten olohuoneessa Ihmisen Parhaan Ystävän kanssa lukemattomilla kävelyretkillä. Olo on muutenkin kuin teinitytöllä. Lieneekö syynä myös kaksiviikkoinen koiranpoika, jonka toivon muuttavan kotiini.

Nyt melkein hävettää, kuinka innolla vastustin Sibelius-talon rakentamista. Se laajentanut kaupunkia melkein kokonaisella kaupunginosalla, Vesijärven jää etupihanaan. Alue oli aiemmin vain musta läntti. Nyt alue on kaupunkilaiseten ahkerassa käytössä kaikkina vuodenaikoina. Vanha Asema kahvilan herkkuineen pitää muistaa esitellä kaikille vieraille.

Ei kommentteja: