Perheeseemme saapui yllätysvauva Luru ja vei sydämet saman tien, suloisista suloisin neljän kuukauden ikäinen bokserityttömme.

Perheemme Vanha Neiti ei aluksi ollut lainkaan varma, onko viisasta ottaa tuollainen hulivili

pilaamaan rauhallista elämäämme. Jo muutaman päivän kuluttua löytyi yhteinen sävel. Pystyttiin nukkumaan selät kiinni toisissaan ja paini vanhuksen ehdoilla alkoi.

Mutta..........ei tämä tarina tähän pääty. Aiemmin oli sovittu pienen mopsipojan saapumisesta meille. Ja kuinka ollakkaan, perjantaina se tapahtu. Etukäteen kävimme kuitenkin tapaamassa

Vanhan Neidin ja Lurun pikkuveljeä Mököä.

Ensimmäinen ilta uudessa kodissa oli vähän hämmentävä. Silloin sai myös keski-ikänsä takarajalla oleva emäntä ja isäntä mietiä, olisiko Kiljusen perheen lasten nimien tilalle sopinut paremmin Hölmöläisten lasten nimet. Ei lasten vaan emännän ja isännän takia. Tilanteesta voi käyttää ystävän sanontaa: haasteellinen!

Muutama päivä yhteiseloa ja lapset ovat löytäneet toisensa. Suloiset Mökö ja Luru.

Hyvää Äitienpäivää kaikille!

Jos minulla olisi vielä mahdollisuus tervehtiä omaa äitiäni, tekisin sen Lauri Viidan runolla

Onni
Kiitos elämästä, Äiti.
Pari riviä tein kirjaimia tänään.
Siinä kaikki. Olen onnellinen.

Viikolla sain kirjekuoressa omalta tyttäreltäni mitä ihanimman tyynyliinan.

Kiitos Sinulle.

Tervetuloa pienten yksityiskohtien kuvamatkalle Palmsen ja Sagadin Kartanoihin Virossa.

Aurinkoisempaa kevättä en muista. Se johtunee siitä, että tämä on ensimmäinen oikea kevääni moneen moneen vuoteen. Olen nauttinut lahtelaisten olohuoneessa Ihmisen Parhaan Ystävän kanssa lukemattomilla kävelyretkillä. Olo on muutenkin kuin teinitytöllä. Lieneekö syynä myös kaksiviikkoinen koiranpoika, jonka toivon muuttavan kotiini.

Nyt melkein hävettää, kuinka innolla vastustin Sibelius-talon rakentamista. Se laajentanut kaupunkia melkein kokonaisella kaupunginosalla, Vesijärven jää etupihanaan. Alue oli aiemmin vain musta läntti. Nyt alue on kaupunkilaiseten ahkerassa käytössä kaikkina vuodenaikoina. Vanha Asema kahvilan herkkuineen pitää muistaa esitellä kaikille vieraille.

Nyt on talvi taittunut kevääksi.

Lahdessa oli viikonloppuna Salpausselän kisat. Kun saa itsensä kiskottuksi kisamonttuun, on tilaisuus nauttia vanhanajan kisatunnelmasta. Viri -kaakkao on saanut kyllä rinnalleen monenmoisia kilpailijoita ja meno illalla oli paikkapaikoin melkoista.

Ilotulitus komistuu vuosi vuodelta, jos se mitenkään on mahdollista.

Muotoiluinstituutin opiskelijat olivat rakentaneet jäästä, joka on maailman materiaaleista ehdoton suosikkini, upean baarin. Juottoteltassa ohjelman taso oli hyvin mitoitettu yleisön ehkä hieman alentuneen tason mukaan.

Kuitenkin

termospullon pohja on putsattu ensi vuotta varten!

tarjoiluastia Diakoniasäätiön Makasiini-kaupasta

kierrätykeskuksen voirasia

laivan kattila Heinolasta kirpputorilta

LOK, Lahden Osuuskaupan kermanekka, lieneekö Jukolasta...

On tunnustettava, että luottamukseni aika ajoin horjuu tähän litteään ystävääni. Muutama vuosi edellinen koneeni uupui ja vein sen elvytettäväksi alan liikkeeseen.

Mies tuijotti ja sanoi, etteihän täällä ollut mitään, mistä ei olisi kopioita....oli siellä jotakin....7000 valokuvaa.

Tyttäreni koneen vaihdon yhteydessä siirsi kuvansa ulkoiselle muistille ja ennen kuin ehti palauttaa uudelle koneelle, ulkoinen muisti uupui ja kaikki kuvat menivät

Nyt olen saanut siirrettyä omalta muistiltani kuvat myös uudelle koneelle. Minusta tämä alkaa mennä aika mutkikkaaksi.

Toisaalta kenkälaatikoissa olevat lasteni lapsuuskuvat eivät onneksi näytä katoavan minnekkään, eivät ainakaan valokuvakansioihin.

Vanhojen kuvien joukosta löysin kirpputorilöydöistä aikoinaan otetuja "studiokuvia" keittiön työpöydällä.

Olen onnistunut väistämään kirpputorit koko talven, mutta eilen oli parkkimaksua jäljellä vielä sen verran, että ehti kahdessa käydä. Henkien taistelu alkoi ja kirpparikiusaaja voitti.

Nykyaikainen keittiökalustus, liian suuri, mutta ns korkeakiiltoinen ja valkoinen. Kotona kurkistin kaappiin ja sisällä luki IKEA. Kuinka on mennyt ohi tällainen aarre aiemmin.

...MILLOIN YSTÄVYYDEN TIET SIVUAVAT TOISIAAN, KOKO MAAILMA TUNTUU HETKEN VERRAN KODILTA.

Herman Hesse

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ SINULLE!

UUSI AIKA saapuu johonkin nukkekodeistani.

Melkoisen väkerryksen jälkeen Askon pallotuoli on vaiheessa ja hiomista vaille. Tuolin jalka on kertakäyttöisen kuohuviinilasin jalka ja pallo pallomerestä...Tuoli on maalattu spray-maalilla valkoiseksi.

Kuvassa myös Harri Koskisen block-lamppu. Lasihelmen sisällä on ledvalo.

Vaikka mitä ideoita pulpahti päähän design-tuotteista. Ei muuta kun askartelemaan lisää.

LATUA

Eilen oli mitä kaunein kevättalven päivä. Olin Ihmisenparhaanystävän kanssa kahden tunnin hiihtolomalla järven jäällä. Poikkesimme kaupungin vanhalla hiihtomajalla, josta ristiriitaisia muistoja. Parasta lämmintä mehua, mitä voi vaan kuvitella, on siellä juotu lapsena.

Kun kunnalta alkoi loppua rahat, loppui myös lämmin mehu. Pienistäkin asioisa syntynee suuri säästö ja ei muuta kuin ovet lukkoo.

Kelkan jälkiä kulkemalla olisi voinut kävellä kuivin kengin kaupunkiin saakka.

Kotimatka alkaa ja saalis retkeltä voi olla vaikka emännän rukkanen ja sen kantamisesta suunnaton ilo.

Olen saanu haasteen tuulikselta valokuvanselitysleikkiin

Säännöt ovat nämä:

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

http://tuuliksenlauma3.blogspot.com/

Tietokoneeni on kovin uusi ja siellä on vain vähän valokuvia. Ja joulu oli neljännessä kansiossa. Neljäs kuva on joulutontusta. Se aiheutti kotona pientä hämmennystä, kun se piti perheelle selittää tontuksi. Se odotti minua ennen joulua Terran alennuslaatikossa. Arvelin jo siellä, että sen sielunelämää ei kukaan ollut ymmärtänyt.

haaste lähtee neljälle:

http://mummonkammarissa.blogspot.com/

http://mopojengi.blogspot.com/

http://annanjutut.blogspot.com/

http://www.blogger.com/profile/10811019869174139150

Nyt on lupa ostaa tulppaanikimppu viikonlopun virkistykseksi.Mies kysyi perjantaina, että keneltä olen ne saanut? Voi hyvä mies. Kuinka vähällä vaimon saisi hyvälle tuulelle. Nauratti häntäkin, kun ehdotin, että kokeile kerran. Edes kerran.

Täällä ollaan ollaan muutenkin kukkaistunnelmissa. Miehen työpaikan pikkujoulubändi käy kotonamme soittamassa ja laulamassa. Loppukesästä keikka, ehkä vuoden ainoa, hippitunnelmissa. Tunnelma kuin nuoruudessa, kun vanha Hair-vinyyli pyörii soittimessa.

Lenkkimohairlankaa ja tolkuttoman suuret puikot.

peruskaulaliina

Kävin perjantaina käsityöliikkeessä ja huivi oli sunnuntaina valmis. Maanantaina uudelleen, mutta lupasin olla tulematta viikkoon.

Kaikilla asioilla on oma aikansa. Nyt haluaisin vain kutoa ja kutoa. Sen on kuitenkin oltava tällaista helppoa, niin samalla voi puuhata jotain muutakin. Katsoa televisiota...ei. En katso televisiota.

Olen lopettanut jo monta kaukosäädintä sitten. Nyt niitä on jo rinnakkain vaikka kuinka monta. Jos opettelisin ne kaikki , voisin samalla vaivalla hankkia lentolupakirjan.

Huovutuksessa olen ollut ns. itseoppinut ja siksipä monta kokeilua on tehty kantapään kautta. Kylpyhuoneen lattialla on valmistunut erivärisiä hartiahuiveja. Velmassa kävin asioita opiskelemassa ja maanantaituotteita tulee nyt vähemmän.

Vaikka blogissa ei ole elämää, on sitä muuten kuitenkin. Käsityöpuolella paperinaru vei sydämen ja kassia, verhoa, valopalloja jne on syntynyt.

Uusi tietokone on olevinaan hankala ja kuvien käsittely outoa, mutta ei kait sen mahdotonta pitäisi olla .

Kuusi asiaa minusta



Tällaisen viestin oli Amalia minulle jättänyt blogiinsa...
Kirjoita kuusi asiaa itsestäsi. Yritän.

1. Luonne...äkkipikainen ja aika ajoin pitkävihainen. Aivan kamala yhdistelmä.
2. Rohkea, joskus tyhmänrohkea.
3. Auttavainen. Lähes aina valmis, vaikka voimat rajalliset.
4 .Nainen, äiti, aviopuoliso, työelämässä 30v sairaanhoitajana, harrastanut koiria
elämäni, ollut muutamissa luottamustehtävissä ja monissa yhdistyksissä...
Olenko stuntmanni?
5. Spontaani
6. Siivoton

Lyhykäisyydessä ensimmäiset mieleen tulleet ominaisuudet. Jokainen kohta sisältää aikamoisen määrän menoa ja meininkiä elämässä.