perjantai 28. elokuuta 2009




Tyttäreni sanoi, että blogi voi kuolla. Toivon kovasti, että Sinä Pieni Maailmani et kuole. Olet ollut todella huonossa hoidossa, mutta saanko selittää tai valitettavasti selitellä...
Olen ollut koko kesän vapaalla, suurimman osan kesää maalla ja kantanut läppäriä sinne ja tänne mukanani, mutta...
Kaiken tarmoni ovat nielleet nuo kaksi piikkihampaista ihanaa riiviötä, jotka muuttivat meille keväällä. Olen niin, niin väsynyt iltaisin sänkyyn kaatuessani. Toisen kasvattaja, Raparperi- Hanna, kysyi, enkö tiennyt mihin ryhdyin. Kait tiesin, mutta väsyn silti. Olenhan kuuttakymppiä lähentelevä "keski-ikäinen" nainen.
Ihanaa on ollut. Mökö ja Luru ovat saaneet juosta kesän vapaana, uida ja lämmittää saunaa.
Olemme keränneet yhdessä kanttarelleja ja kiirettä muuten pitää, koska ne on löydettävä ennen Mököä. Heillä on ollut hauska ja lämmin lapsuuden kesä.
Rakas blogini!
Nyt lupaan pitää Sinusta huolta. Älä vaan kuole, Pieni Maailmani.

Ei kommentteja: