Huovutuksessa olen ollut ns. itseoppinut ja siksipä monta kokeilua on tehty kantapään kautta. Kylpyhuoneen lattialla on valmistunut erivärisiä hartiahuiveja. Velmassa kävin asioita opiskelemassa ja maanantaituotteita tulee nyt vähemmän.

Vaikka blogissa ei ole elämää, on sitä muuten kuitenkin. Käsityöpuolella paperinaru vei sydämen ja kassia, verhoa, valopalloja jne on syntynyt.

Uusi tietokone on olevinaan hankala ja kuvien käsittely outoa, mutta ei kait sen mahdotonta pitäisi olla .

Kuusi asiaa minusta



Tällaisen viestin oli Amalia minulle jättänyt blogiinsa...
Kirjoita kuusi asiaa itsestäsi. Yritän.

1. Luonne...äkkipikainen ja aika ajoin pitkävihainen. Aivan kamala yhdistelmä.
2. Rohkea, joskus tyhmänrohkea.
3. Auttavainen. Lähes aina valmis, vaikka voimat rajalliset.
4 .Nainen, äiti, aviopuoliso, työelämässä 30v sairaanhoitajana, harrastanut koiria
elämäni, ollut muutamissa luottamustehtävissä ja monissa yhdistyksissä...
Olenko stuntmanni?
5. Spontaani
6. Siivoton

Lyhykäisyydessä ensimmäiset mieleen tulleet ominaisuudet. Jokainen kohta sisältää aikamoisen määrän menoa ja meininkiä elämässä.

Piparkakkumökki oli "ihmisen asuttava".

"Lunta tulvillaan on raikas talvisää..."

Kirkossa oli joululaulukonsertti ja suomalainen kuoro oli esiintymässä.

Palaan ajassa muutaman viikon takaisin päin. Olin Budapestissä joulukuussa maistelemassa joulunodotusta. Ilma oli lämmin ja sateinen, ruoho vihreää. Pimeässä valot, tuoksut ja musiikki auttoivat pääsemään tunnelmaan.

Odotimme valkeaa joulua ja taisimme sen juuri ja juuri saada. Pienikin lumiharso maassa antaa uskomattoman valon. Saimme myös auringonpaistetta. Rannassamme oli ihmeellinen luonto ottanut kaiken kauneuden irti säätilan vaihteluista. Lämmin, kylmä, tuuli ja vesi saivat aikaan uskomattoman taideteoksen.

Ei liene ihme, kuinka suomalaisen designlasin suunnittelijat ovat saaneet jäästä vaikutteita. Alkuperäisen mallinsa kaltaisiksi ne eivät aivan yllä.

Joulun tuoksut ja hämärät valot ovat armeliata emännälle, jonka jouluvalmisteluun varatut voimavarat loppuvat joskus kesken.

Rauhallista Joulua kaikille lukijoilleni!

Olemmehan me muutkin perheejäsenet jo kovasti touhunneet ja yhdet jouluruuatkin jo syöty.
"Ihmisen parhaalla ystävällä" on kyllä kinkunkin kanssa jotain suunnitelmia, kuono ruokapöydällä.

Isällä on muutama ylimääräinen vapaapäivä ennen joulua ja kaksi lastamme saapuu kotiin.

Jouluruokia valmistellaan ja lahjapaketteja kääritään. Kaupungille ei pidä mennä, ettei menetä rauhallisuuttaan. Keittiö puettu punaisiin ja hyasintit tuoksuu. Aika ihanaa.

Kylläpä tietokoneen hajoaminen tekee kädettömäksi. Uikutin ja uikutin surkeuttani ja kuinka ollakkaa: joulupukki haki kaapistaan, kalsareitten ja sukkien takaa paketin. Ja siellä se oli uusi tietokone.

Olin saattanut uikutuksen sekaan sanoa, että seuraava läppäri on sitten valkoinen. Ei ole, mutta toisaalta...eihän joulukaan nykyisin ole valkoinen.

Jouluvalmistelut ovat jo edistyneet viikkojen kuluessa hitaasti, mutta epävarmasti. Kävin tunnin ajan toimittamassa joitain asioita ja kotiin palatessani oli valkoinen joulu kuitenkin tullut kotiin, siis sisälle. "Ihmisen paras ystävä" ja vieläpä yhdeksänvuotias oli aloittanut joululeivonnaisten tekemisen Sunnuntai-vehnäjauhoilla.

Kymmenen päivän loma Muoniossa on takana päin. Olivat kertoneet pimeästä pohjoisessa.. kauniimpaa valoa saa hakea.

Emäntä jaksoi pitkän vierailuni kiitettävästi ja käsitöitä tehtiin melkein urakalla.

Potkukelkkailtiin ja sauvakäveltiin, käytiin Ruotsissa ja saunottiin heti aamusta. Aamukahvit tarjoiltiin takkatulen ääressä ja vierasta kohdeltiin kuin kuningatarta.

Sain uusia mukavia tuttavia ja vieraanvaraisuutta heidän kodeissaan. Nautin lomastani täysin siemauksi ja tunsin kotiin palattuani loman tuomaa positiivista aktiivisuutta.

i

Olen päättänyt vakaasti, että minulla ei tule kiirettä. ...mutta paljon on kaikenlaista mukavaa.

Joululahjat osittain valmiina paketoimista vaille ja monta mukavaa käsityötä vaiheessa. Aloitan aina joulusuunnitelmat aikaisin ja kuitenkin uusia ideoita syntyy ja olisi kannattanut aloitaa vieläkin aikaisemmin.

Viikonloppuna oli KÄTEVÄ-messut. Ihmisiä jonotti sisään pitkässä jonossa. Ei jonottaminen ole mukavaa, mutta mukavaa on käsitöistä kiinostuneiden määrä. Meillä oli muutama nukkekotijuttu nähtävillä.

Eilen illalla sain netistä edullisen lentolipun pohjoiseen ja sunnuntai-iltana lennän Kittilään. Aion viipyä kylässä kymmenen päivää. Emäntäni voimia tullaan kysymään. Ei vaan, meillä on monta kiinnostavaa suunnitelmaa. Eli kohti pakkasta, lunta ja revontulia.

Haluan kertoa Sinulle, kuinka onnellinen olen tänään pienessä maailmassani.

Sairausdiagnoosi, jonka sain vuosia sitten, on poistettu samoin siihen syötävät lääkkeet, joita söin viisi vuotta. Kävelen normaalisti, nukun, nukun ja nukun normaalisti enkä pyöri öitäni yksin.

En tarvitse kävelykeppiä, en sängyssä kääntyäkseni liukkaita lakanoita, lääkkeiden aiheuttamat äänet (joskin ystävälliset) ovat kadonneet.

Olen viisi vuotta vanhentunut nainen, syyttömästi vankilassani, mutta nyt vapaa ja terveeksitulemisenopettelu jatkuu...

Nukkekotimaailmani sukuselvitys, osa I



Mummi on asunut tässä talossa 50-luvulta, jolloin hänen miehensä sen rakensi. Kylä muodostui vireäksi yhteisöksi. Sinne oli muuttanut hämäläisten lisäksi nuoria perheitä, nuorina Karjalaan kotinsa jättäneitä. Työpaikkoja ei lähiseutu tarjonnut kaikille, mutta perheenisät viettivät viikot tarvittaessa lähempänä työtä.



Mummi puuhasi nuorena kotona lasten parissa. Pariskunta jäi kahden, mutta kaksinolo kesti liian lyhyen aikaa. Mummi menetti puolison 60-luvun lopussa. Lapset olivat vielä kotona ja yhteisvoimin talo pystyttiin pitämään.



Nyt hän ollut leskenä 40 vuotta ja siitä suurimman ajan yksin. Taloon on tehty pientä remonttia ja hän on voinut asua siellä näihin päiviin yksin. Kunnan kotiavun sekä lähinnä asuvien lasten tuella ovat viimeisetkin vuodet onnistuneet. Toukokuussa kokoontuivat lapset perheineen viettämään hänen 85-vuotispäiväänsä. Poikkeuksellisen hyvä terveys lienee suurin apu.



Talossa on kolme huonetta ja keittö. Yksi huoneistä jäi lasten lähdettyä tyhjäksi ja siellä istutaan nykyisin joukolla, kun perhe kokoontuu...jatkuu

Onnea Tyttärelleni 08102008. Täytät 25 vuotta, olet elänyt neljännevuositaa...

Kiitos kaikesta ilosta, jonka olet perheeseemme tuonut.

Käyn Velmassa, onko nimi taitokeskus vai..., väijymässä ideoita. Ja uutta askartelua pieneen maailmaani.

Sieltä löytyi myös mukava työkalu "pitsin" valmistamiseen. Moppikoiran emännälle valmistui villainen kaulaliina.

Lapsuudesta tuttu ilmapallomenetelmä ja keittiössäni on tunnelmallinen valo.

TERVEISIÄ LOMAMATKALTA RANSKAAN!

Tuliaisina ranskalaisia viinejä ja koko hyllyllinen kulki nyrkissä matkalla nukkekotiin.

Paljon oli myös ihania taloja , joista saa ideoita minimaailman rakentamiseen.

Ilmat suosivat ja paljain käsivarsin saattoi kulkea. Väkeä paljon ja "kaikki kukat" saavat kukkia.

Erilaisuuden ymmärtäminen tai edes sietäminen olisi yksi opintomatkan aihe suomalaisille. Kahdeksan päivää ja yksitoista tuntia päivässä liikkeellä ja ajatukseni tuulettuivat. Toivon sen vaikutuksen riittävän mahdollisimman pitkään. Kauemmin kuin mieheni kesäloman vaikutus...joskus loppuu kuulemma klo 8.15 ensimmäisenä työpäivänä.